La Vida en Madrid: Viime hetken habitusta

Nyt alkaa jo tuntua jotenkin surulliselta ja ahdistuneelta kun tajuaa, että kohta tää kaikki loppuu. Kova hinku ois jäädä, rakastan Madridia kaupunkina ja oon tavannu ihania ihmisiä täällä. Tosin yliopisto on kun koulu verrattuna Suomeen, akateeminen vapaus puuttuu täysin eli sitä en kyllä jää kaipaamaan. Ja sitten vielä tietää, että suurin osa kuitenkin palaa kotimaihinsa. Ja tulevaisuudessa on hyvä matkailla, koska on kavereita joka useammissa maissa ja toivottavasti itsekin saa kansainvälisiä vieraita (jostain syystä tuo Suomen talvi ei ainakaan kaikkia ole houkutellut matkustamaan Suomeen) :D

Viime kirjotuksen jälkeen on ollut lähinnä juhlintaa. Kämppiksen kanssa ”vapaudu vanhemmista” -illallinen itävaltalaisella pastalla ja sen jälkeen ulos. Uutta vuotta juhlittiin yhden kaverin kotona. Tarkoituksena oli mennä Puerta del Solille syömään 12 rypälettä kellonlyömien aikaan, jotta saisi hyvää onnea ensi vuodelle. Mutta koska ilta meni niin nopeasti ja satoi vettäkin, jäätiin kaverin luokse ja katsottiin Solin meiningit telkkarista ja syötiin rypäleet siellä. No, ehkä se on ensi vuodeksi palattava syömään rypäleet siellä missä ne kuuluu Madridissa syödä.. Varhain aamulla käytiin vielä kaverin kanssa syömässä perinteiset churrot kuumalla kaakaolla, jota en itse asiassa vielä kertaakaan ollut tehnyt juhlinnan jälkeen. Kertahan se oli ensimmäinenkin. Lauantaina 5.1. täällä oli kunnon karnevaalimeininki Cabalgata de los Reyes Magos. Tarkoittaen suurta kulkuetta, jossa on erilaisia vaunuja, eläimiä, ihmisiä yms. ja ne heittelevät karkkeja. Kulkue kulki muutaman tunnin päättyen kuninkaiden sanaan ja ilotulitukseen. Itse kävin vain alkumeiningit katsomassa, kun olin luvannut puolestani valmistaa suomalaista illallista kämppikselleni, nimittäin lohikeittoa. Loppuun heittelen vielä kuvia.

Tänään tosiaan yritin aloittaa opiskelemista ensi viikon kokeita varten. Tunnit ovat päättyneet, paitsi espanjan kurssi, jossa pitäisi vielä pari kertaa käväistä kokeen lisäksi. Muuten on varmaan luvassa sitä, että mahdollisimman paljon pitää kaikkia ihmisiä nähdä ja viimeiset monumentit yms. käydä katsomassa. Ja ystäväni Suomesta tulee vielä kyläilemään muutamaksi päiväksi kun kokeet ovat ohi. Pysytään viikonloppu ja muutama päivä sitten vielä sitä seuraavaa viikkoa ja sitten olisi Suomeen paluun aika. Huh, nopeasti se aika on mennyt, ei voi muuta sanoa. Ja ehdottomasti aika vastentahtoisin mielin palaan Suomeen, vaikka totta kai ikävä kaikkia ihmisiä Suomessa ja erityisesti koiruliani. Mutta nyt jatkuu opiskelu. ¡Hasta pronto!

Solin "joulukuusi" päiväsaikaan ja kirkas taivas!